Waselius & Wist Navigation
  • Our team
  • In Focus
    • Recent Work
    • News
    • Legal Updates
    • Publications
    • Rankings
    • Blog
    • Newsletter
  • About Us
    • Corporate Social Responsibility
  • Expertise
    • Banking and Finance
    • Capital Markets
    • Corporate and Commercial
    • Corporate governance and Investigations
    • Data Protection
    • Dispute Resolution
    • Employment and Incentives
    • Energy and Natural Resources
    • EU and Competition
    • Financial Regulatory and Compliance
    • Insurance
    • Intellectual Property and Technology
    • Marketing
    • Mergers and Acquisitions
    • Private Equity
    • Real Estate
    • Restructuring and Insolvency
    • Tax and Structuring
  • Careers
    • Lawyers
    • Law students
    • Support staff
    • Open Positions
    • Contact
  • Contact
  • Our team
  • In Focus
    • Recent Work
    • News
    • Legal Updates
    • Publications
    • Rankings
    • Blog
    • Newsletter
  • About Us
    • Corporate Social Responsibility
  • Expertise
    • Banking and Finance
    • Capital Markets
    • Corporate and Commercial
    • Corporate governance and Investigations
    • Data Protection
    • Dispute Resolution
    • Employment and Incentives
    • Energy and Natural Resources
    • EU and Competition
    • Financial Regulatory and Compliance
    • Insurance
    • Intellectual Property and Technology
    • Marketing
    • Mergers and Acquisitions
    • Private Equity
    • Real Estate
    • Restructuring and Insolvency
    • Tax and Structuring
  • Careers
    • Lawyers
    • Law students
    • Support staff
    • Open Positions
    • Contact
  • Contact
In Focus
Home In Focus Pykälät Töissä: Kun työn tekijä ei ole työntekijä

Blog20.01.2021

Pykälät Töissä: Kun työn tekijä ei ole työntekijä

Suurin osa työntekijöistä tekee työtä edelleen perinteisessä työsuhteessa. Mutta työtä tehdään myös asemissa, joissa työlainsäädäntö ei enää ulotakaan suojaansa työn tekijöihin. Vaikka työn tekijän asema voi monella tapaa muistuttaa työntekijän asemaa, yksityiskohdilla voi olla ratkaiseva merkitys.

Työntekijän tunnusmerkit

”Ollako vai eikö olla?” kysyy Tanskan prinssi Shakespearen tragediassa. Työelämässä joudumme harvemmin kysymään, onko kyseessä työntekijä vai eikö ole. Jos kysymys jää väärässä paikassa vastaamatta, tuloksena voi työelämässäkin olla tragedia.

Työn teettäjän ja työn tekijän oikeudet ja velvollisuudet muuttuvat merkittävästi, jos työsuhteen sijasta kyse on muusta palvelussuhteesta. Työelämää ohjaavat pakottavat normit – työsuhteen vähimmäisehdot, työaikasääntely, työsuhteen irtisanomista koskeva sääntely – soveltuvat vain työsuhteessa tehtävään työhön. Jos kyse ei ole työsuhteesta, osapuolilla on ainoastaan sopimuksessa sovitut oikeudet ja velvollisuudet.

Työlainsäädäntö tunnistaa työntekijän kolmesta tuntomerkistä. Työntekijän tulee tehdä työtä palkkaa tai muuta vastiketta vastaan, työ tulee tehdä toisen lukuun ja työtä tehdään toisen johdon ja valvonnan alaisuudessa. Yhdenkin tunnusmerkin puuttuminen tarkoittaa, että kyse ei ole lainsäädännön silmissä työsuhteesta. Mutta kriteerien täyttyessä osapuolten toiveilla ei ole mitään merkitystä. Sopimuksella työntekijää ei voida siirtää työlainsäädännön ulkopuolelle vaan tunnusmerkistön täyttyessä kyseessä on työsuhde vaikka sopimuksessa muuta sanottaisiin.

Johtoryhmä

Yrityksen johto on monella tapaa erilaisessa asemassa kuin yhtiön muut työntekijät. Johtaja voi kantaa  tulosvastuun yrityksen tai sen osan toiminnasta ja merkittävä osuus johtajien palkkioista voi määräytyä yrityksen tuloksen tai muiden tunnuslukujen perusteella.

Muutamissa maissa johdon erityinen rooli on tunnustettu siinä määrin, että johtotehtävissä työskentelevät on siirretty kokonaan työlainsäädännön ulkopuolelle. Johtajien on katsottu olevan niin vahvassa neuvotteluasemassa, että he pystyvät huolehtimaan itsestään ilman lain suomaa vähimmäisturvaa.

Suomessa oman neuvottelukykynsä varaan jää ainoastaan osakeyhtiön tai osuuskunnan toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva operatiivinen johto on yrityksen koosta ja johtajien tehtävistä riippumatta oikeutettu työlainsäädännössä taattuihin vähimmäisetuihin. Johto ei kuitenkaan ole täysin samassa asemassa muiden työntekijöiden kanssa. Esimerkiksi työaikasääntely tai työsuhteen jälkeisiä kilpailukieltoja koskevat säädökset soveltuvat nimenomaisten poikkeusten johdosta johtajiin vain osittain.

Omistajat

Yhtiön ainoasta osakkeenomistajasta ei saa työntekijää, vaikka omistaja työskentelisi tuotantolinjassa työntekijöiden rinnalla samoin kuin työntekijät. Ainoan osakkeenomistajan ja yhtiön intressit ovat niin yhtenevät, että osakkeenomistajan tekemä työ koituu lopulta hänen omaksi edukseen. Yhtiön ainoa osakkeenomistaja työskentelee käytännössä itselleen, joten kyse ei voi olla työlainsäädännön edellyttämällä tavalla työn tekemisestä toisen lukuun. Yhtiössä määräysvaltaa käyttävän osakkaan kannalta tilanne säilyy samana, vaikka yhtiössä olisi useampia osakkeenomistajia. Määräysvaltaa yhtiössä yksinään käyttävää omistajaa ei voida katsoa työntekijäksi riippumatta siitä, onko määräysvallan perusteena osake-enemmistö, äänten enemmistö vai osakassopimuksen määräykset.

Aina ei tarvita edes yksinomaista määräysvaltaa, jotta yrityksen omistajaa ei voida katsoa työntekijäksi. Eläkesäädösten kannalta yrityksen johtotehtävissä työskentelevä osakkeenomistaja katsotaan yrittäjäksi, jos osakas omistaa vähintään 30 % yhtiön osakkeista. Eläkesääntely ei muodollisesti vaikuta työsopimuslain soveltamiseen, mutta käytännössä osakeomistuksen perusteella yrittäjäksi eläkesääntelyn kannalta katsottavaa henkilöä ei voida kohdella työntekijänä muissakaan yhteyksissä.

Työntekijöitä palkitaan osakkeilla osin sillä ajatuksella, että osakkeita saavan työntekijän ja yhtiön intressit olisivat siten enemmän yhteneviä. Vähäinen osakeomistus ei kuitenkaan tarkoita, että työntekijän ja yhtiön intressit olisivat niin yhtenevät, että työntekijää käsiteltäisiin ensisijaisesti omistajana ja näin työntekijä ei enää olisi työlainsäädännön piirissä.

Lainsäädäntö ei aseta yksiselitteistä rajaa, jonka jälkeen osakkeenomistaja olisi katsottava työntekijäksi. Työneuvosto on katsonut, että yhtiön tasaosuuksin omistaneet kahdeksan osakkeenomistajaa työskentelivät yrityksessä nimenomaisesti osakkuusasemansa johdosta ja näin ollen heidän ei katsottu olleen työsuhteessa yhtiöön. Korkein oikeus on puolestaan vanhemmassa ratkaisussaan kohdellut yhtiön perustajaa työntekijänä, koska perustajaosakkaalla on tuolloin ollut omistuksessaan enää 10 % yhtiön osakkeista. Oikeuskäytännön perusteella rajanveto kulkisi siis jossain kymmenen prosentin tienoilla, mutta raja on vähintäänkin häilyvä ja omistusosuuden lisäksi tilanteeseen vaikuttaa myös osakkaan asema muihin osakkeenomistajiin verrattuna.

Talkootyö

Työsuhteen yhtenä tunnusmerkkinä on työn vastikkeellisuus eli työn tekijän tulee saada jokin korvaus tekemästään työstä. Yhdistystoiminnassa ja harrastuksissa voimme tehdä paljonkin työtä yhdistyksen, seuran tai muun yhteisön hyväksi vapaaehtoisena tai talkoolaisena. Työsuoritus voi joissain tilanteissa olla hyvinkin samanlainen kuin työsuhteessa tehtävässä työssä, mutta vapaaehtoistyön tekijän ei kuitenkaan katsota olevan työsuhteessa yhdistykseen tai yhteisöön, koska suoritetusta työstä ei makseta korvausta.

Alustatalous ja uudet työn tekemisen mallit

Työn sirpaloituminen ja erilaiset vakiintuneita toimilogiikkoja ravistelevat ajatukset ja yritykset ovat tuoneet työnteon kentälle lukuisia erilaisia malleja. Kevytyrittäjyys ja alustatalouden kautta jaettavaan työhön liittyvät kysymykset ansaitsevat kuitenkin aivan oman kirjoituksensa, joten tarkastellaan niiden tilannetta seuraavassa jaksossa.

 

 

Takaisin “Pykälät Töissä” -sarjan etusivulle.

Haluatko saada tuoreet artikkelit suoraan sähköpostiisi? Lähetä meille sähköpostisoitteesi, niin lisäämme sinut jakelulistalle: newsletter@ww.fi

Kirjoittaja:

Jouni Kautto

Specialist Partner

Share:
Image

Contact info

Eteläesplanadi 24 A
00130 Helsinki, Finland

+358 9 668 9520
+358 9 668 95 222
ww@ww.fi

Quick links

  • Our Team
  • In Focus
  • About Us
  • Expertise
  • Careers

E-invoicing

E-address: 003710525214
Operator: Apix Messaging Oy
Service ID: 003723327487


BUSINESS ID 1052521-4
VAT ID FI10525214

Legal notice
Privacy notice
General Terms and Conditions

© 2022 Waselius & Wist

This website uses cookies to compile statistical data on the use of our website in order to enable us to evaluate and improve our site. OK Decline Cookie Policy
Manage Cookies

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are as essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT